SOINNUTUKSEN PERUSTEET



    Pääsoinnut esim. C-duurissa:
    Aste : Sointu : Määritys : Teho :
    I C toonika perusteho
    IV F subdominantti lepoteho
    V G7 dominantti huipputeho


    Rinnakkaissoinnut esim. C-duurissa:
    Aste : Sointu : Määritys :
    II Dm teräsavel
    III Em välittäjäsävel
    VI Am alavälittäjäsävel
    VII Hm7-5(G7) johtosävel

    Sijaissoinnut / Korvikesoinnut pääsoinnuille :
    SointuKorvike
    IVIIII
    CAmEm
    IVIIVI
    FDmAm
    IVIIII
    G7Hm7-5Em


  1. Huippusointujen laajentaminen:

  2. Sointuteho sisältää terssin ja pienen septimin. Älä muuta näitä, vaan esim kvinttiä tai noonia(-5,+5,- 9,+9).
    Esim C duurin huippusointu on G7.

  3. Sointuvaihdos:


  4. kvartti C -> F =

    1. Muunnettu huippusointu

    (C:hen lisätään seuraavan soinnun septimi) C9,C7+9,F7
    (kromaattinen kulku: D,Des,C) C9,C7-9,F7
    (kromaattinen kulku: G,Gis,A) C7,C7+5,F7
    (kromaattinen kulku: G,Ges,F) C7,C7-5,F7

    Jos huippusointu (C) on ysipohjainen niin muutetaan mieluummin ysiä, ja taas seiska pohjaisena muutetaan kvinttiä.


    2. Vähennetty kvintti (y4 enharmonisesti) uutena huippusointuna:
    C7,F#9,F7+9
    F#9 sis. C7:n terssin,seiskan sekä F7+9:n +9:n. Siinä on siis molempien sointujen materiaalia.
    C7,F#7+9,F7
    F#7+9 sis. C7:n terssin,seiskan, sekä F7:n terssin. Siinä on siis molempien sointujen materiaalia.

    Kun käytät uutta huippusointua, säilytä soinnun huippusointu tyyppi !

    Pieni sekunti C -> H =

    1. Muunnettu huippusointu

    (C:hen lisätään seuraavan soinnun terssi) C7+9,H7
    (C:hen lisätään seuraavan soinnun ysi) C7-9,H9
    (C:hen lisätään seuraavan soinnun kutonen) C7+5,H6
    (C:hen lisätään seuraavan soinnun kvintti) C7-5,H7

    Huippusointuun lisätään seuraavan soinnun materiaalia.

    2. Vähennetty kvintti (y4 enharmonisesti) uutena huippusointuna:
    C7,F#7,H7
    F#7 sis. C7:n terssin, seiskan ja H7:n kvintin. Molempien sointujen materiaalia.
    C7,F#9,H6
    F#9 sis. ennen kaikkea H:n 6:n sekä molempien sointujen materiaalia.

    Kvintti C -> G =

  5. Molli 7 korvikesointuna (lisäsointuna):


  6. Periaate I:
    Jokaista huippuseptimisointua (C:ssä G7=V aste) voi edeltää molliseptimisointu, joka on rakennettu huippuseptimin kvintistä, eli G:stä -> Dm7.
    C / / / F / / / G7 / / / C / / /
    C / / / F / / / Dm7/ G7 / C / / /

  7. Huippu 11 korvikesointuna (lisäsointuna) :


  8. Huippu 11 mielenkiintoinen piirre on se, että se on tavallaan päällekkäissointu. Esim. C11 = Bb/C. Käytettäessä 11 sointua, vaikutelmaa voisi kuvailla sävellajin vaihdokseksi. Jos C:n V astetta G7 edeltää G11 (=G/F) tulee mielikuva että siirrytään F duuriin ennen G7 (jolloin taas palataan tonaliteetin vaikutukseen).

    11 sointuun käy sama sääntö kuin kvintin molli 7:aan kts. yllä.

    C / / / F / / / G7 / / / C / / /
    C / / / F / / / G11/ G7 / C / / /

    Molemmat kvintin lisäsoinnut (sekä huippuseptimin lisäsointu C7):

    C / / / F / / / G7 / / / C / / /
    C / C7 / F / Dm7 / G11/ G7 / C / / /

  9. Mollikorvikesoinnut välisointuina:


  10. I periaate:
    II asteen mollisointua voidaan käyttää ennakoimaan V asteen huippusointua.

    II periaate:
    III ja VI asteen mollisoinnuilla saadaan vaihtelua kadensseihin.
    Skaalan omaista tuntua.

    III periaate:
    Mollisoinnuntavallisin muunnossointu on -5. esim. Dm -> Dm7-5.

    Mollisoinnutus:
    1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. isku
    C / / / F / / /
    C / Dm / Em / F /
    C / Am / Dm / F /
    C / Am / Em / F /

  11. Vähennetyillä septimisoinnuilla korvaaminen:


  12. I Periaate:
    Dim-sointu on parhaita korvike sointuja, se voidaan sijoittaa minkä tahansa kahden soinnun väliin. Tarvitaan vain kolme dim-sointua kattamaan kaikki sävellajit, joten joku kolmesta dimistä on aina käyttökelpoinen.

  13. Sointuvaihdos:


  14. kvintti C -> G
    C,Gdim,G7 tai C,Gbdim,G7 tai C,Abdim,G7

    I-II-V C,Dm,G7
    C,Cdim,Dm,G7 tai C,C#dim,Dm,G7 tai C,Ddim,Dm,G7

    Yllä olevasta tullee dimin monipuolisuus esille. Kaikki käyvät, mutta jokaisella on oma
    ominaissävynsä.

    sekunti
    C, Dm, Em, Dm, G7, C -> C,C#dim,Dm,D#dim,Em,Ebdim,Dm7-5,G7,C

    G, Am, Hm, Am, D7, G -> G,G#dim,Am7,A#dim,Hm7,Bbdim,Am7,D7,G

    Ylläolevassa dim soinnut ovat korostamassa sointukulun nousevaa ja laskevaa vaikutusta.

    Voimme käyttää myös kvinttiympyrää, josta saamme lisäsoinnut.

    C, Dm, Em, Dm, G7, C -> C, A7, Dm, H7, Em, A7, Dm7-5, G7, C

  15. Eri soinnun valitseminen joka iskulle :


  16. Mitkä tahansa kaksi sointua voidaan yhdistää kolmannella soinnulla. Jos sointukulkuna on esim. C, C7, F eli kolme eri sointua, voidaan ne yhdistää kahdella lisäsoinnulla:

    C, C7, F -> C , C6, C7, C9, F tai C, C+, C6, C7, F

  17. Yhden soinnun muuntelu useiden tahtien aikana:


  18. Vaihtoehtoja on lukuisia, mutta tässä kuitenkin eräs:

    Jos sama sointu on usean tahdin ajan, tehdään siitä yleensä huippusointu. Tämä saadaan aikaan ottamalla mukaan II ja IV asteen soinnut. Aluksi voi I astetta laajentaa esim. 9:n ja sitten antaa sille huippusoinnuntuntua.

    C / / / C / / / C / / / C / / / C / / /

    C7 / C9 / C9 / / / C7 / Dm7 / C7 / Fm7 / F / C9 /

  19. Välisubdominantti:


  20. Välisubdominanttina käytetään asteikon bVII sointua. Usein se korvaa subdominantin tai on
    dominantin paikalla. Se tuo lisä harmoniaa, koska se ei ole varsinaisesti kyseisen
    duurisävellajin sointu.
    C:n dominantti on G7, subdominantti F, josta otamme molli 6:n, välisubdominantti on Bb7 - > Bb7,Fm6,G7,Cm

    Rockin (Bluesin) perussointuihin I-IV-V voidaan bVII lisätä IV tai V paikalle, tai käyttää bVII lisäsointuna.
    C,F,G7,C -> C,F,Bb,C
    C,G7,F,C -> C,Bb,F,C tai C,G,Bb,C

    Kvinttiympyrä + dominantti + välisubdominantti + subdominantti:

    C, Dm, Am, Em + G + Bb + F + C mollissa
    C, D, A, E G + Bb + F + C duurissa

  21. Dominantin korvikesointuja; Vähennetty kvintti (Flat Fifth)


  22. Dominantti sointu voidaan korvata Flat fifth substitutionilla, eli vähennetyn kvintin dominanttia
    yläpuolella olevalla soinnulla. Esim G -> Db ja E -> Bb.
    Cmaj7, Fmaj7, G7-9, Cmaj7 -> Cmaj7, Fmaj7, Db7-5, Cmaj7
    korvattu V aste

    Cmaj7, Dm11, G7-9, Cmaj7 -> Cmaj7, Dm11, Db7-5, Cmaj7
    korvattu V aste

    C, D13, G7+9, C -> Cmaj7, Ab7+9, G7-9, Cmaj7
    korvattu II aste

    C, D7, G7, C -> Cmaj7, Ab7+9, Db7-5, Cmaj7
    korvattu II ja V aste

    lisää eri sävellajista:
    Bm, E7, Am, D7, G tai Bm7, E7-9, Am7, D7-9, Gmaj7 tai Bm7, E7+9, Am, D7+9, G

    korvataan V ja Vi aste:
    Bm, Bb7, Am, Ab7, G tai Bm, Bb13, Am, Ab13, G

  23. Toissijaiset dominantit:


  24. Jos soitetaan peruskiertoa I-VI-II-V Cmaj7, Am9, Dm7, G7 voimme käyttää kvinttiä alempaa (kvarttia ylempää, kvinttiympyrässä myötäpäivään) korvikesointua; toissijaista dominanttia seuraavasti: Cmaj7, D7, Dm7, G7 tai Cmaj7, Dm11, A7, G7

  25. Kvinttiympyrästä lisäsointuja:


  26. Kvinttiympyrä duurissa vastapäivään:

    Duurissa:
    C, F, Bb, Eb, Ab, Dd, F#, H, E, A, D, G -> C

    Mollissa:
    Am, Dm, Cm, Fm, Bbm, Ebm, G#m, C#m, F#m, Hm, Em -> Am

    Kvinttiympyrä duurissa vastapäivään:
    C, F, Bb, Eb, Ab, Dd, F#, H, E, A, D, G -> C

    Mollissa:
    Am, Dm,Cm, Fm, Bbm, Ebm, G#m, C#m, F#m, Hm, Em -> Am

    Välidominantit ja välitoonikat kvinttiympyrästä:

    Tultaessa C:hen = H7, Em, A7, Dm, G7 -> C
    yllä oleva on ns. II V pariketju joka ei purkaudukaan toonikaan vaan jatkuu uudella sävellajilla.
    Kokeile kvinttiympyrä läpi, aloita vaikka Dm:sta seuraavasti: Dm7, G7, Cm7, F7, Bbm7, Eb7, Abm7, Dd7, F#m7, H7, Em7, A7 -> Dm

    Vaihda m7 sijalle m7-5 !

  27. Modaaliset muunnesoinnut:


  28. Sävellajin III ja VI astetta sanotaan modaaliseksi asteiksi. Käyttämällä munnesointuina III ja VI astetta sävellajin tonaliteetin vaikutus säilyy, toonikan ja dominantin silti säilyttäen tehonsa, saamme kuitenkin lisäväriä soinnutukseen.
    1. Duurisävellajin mollimuotoinen subdominanttisointu:
    C, Fm, C
    2. Mollisävellajin duurimuotoinen päätössointu:
    Cm, G7, C
    3. Laskevan molliasteikon VII sävel voi esiintyä myös duurissa.
    C, F, Bb9, C tai F, Fm, Bb9, C huom. Fm6 ja Bb9:llä on neljä samaa
    säveltä.

  29. Kromaattiset muunnesoinnut :


  30. IIb asteen maj: Dm7 -> C = Dm7, Dbmaj7, C

    F#m7, Em7, Dm7, C -> F#m7, F7, Em7, Eb7, Dm7, Db7(Dbm7-5), C

  31. Esimerkkejä lisäsointujen käytöstä:


  32. Blues 12-bar:

    C7 / / / F7 / / / C7 / / / C7 / / /

    F7 / / / F7 / / / C7 / / / A7 / / /

    D7 / / / G7 / / / C7 / A7 / D7 / G7 /

    Yllä käytettiin kvinttiympyrää.

  33. Sointujen purkauksista:


  34. 1.I asteen sointu voi purkautua mihin tahansa sointuun.

    2.II asteen sointu voi purkautua mihin tahansa, muttei I steeseen.

    3.III asteen sointu voi purkautua mihin tahansa, muttei I ja VII asteen sointuihin.

    4.IV asteen sointu voi purkautua mihin tahansa, muttei II tai VII asteen sointuihin.

    5.?? asteen sointu voi purkautua mihin tahansa, muttei I tai VII asteen sointuihin.

    6. VII asteen sointu voi purkautua mihin tahansa, muttei II tai IV asteen sointuihin.

  35. Soinnutuksen perusohjeet:


  36. 1. Määritä sävellaji.
    2. Etsi sointuvaihdosta vaativat melodiakohdat.
    3. Selvitä perustehojen paikat käyttäen I-IV-V asteita.
    4. Kierrä mahdollisuuksien mukaan kvinttiympyrää vastapäivään.
    5. Käytä laajoja sointurakenteita tyylin mukaisesti (jazz,..)
    6. Käytä sijais- ja muunnesointuja.
    7. Sommittele bassokulkuja ja melodian vastaliikkeitä.
    8. Kuuntele sointi ja pyri selkeään sointiin.
    9. "Less can be more" - vähemmän voi olla enemmän !

  37. Modulaatio:


  38. Käsittelemme nyt pelkkiä duureja, kun soitetaan mollissa; käytä rinnakkaissävellajin sääntöjä
    hyväksesi.

    Kuten kvinttiympyrä osoittaa, on jokainen duurisointu kiinteässä suhteessa kahteen duuriin, IV ja V asteeseen. Esim. C:stä F duuriskaala poikkeaa vain Bb (H) sävelen osalta ja G duuri F# (F) >sävelen osalta C duurista. Lisäksi niitä yhdistää inttervallien suhteet; C sävel on F duurin V (dominantti) ja G duurin IV (subdominantti). Nämä säännöt jatkuvat läpi sävelasteikon, koskien kaikkia sävellajeja.
    Siirrytäessä sävellajeissä siten että ylennyksiä tulee lisää, tai alennusmerkit vähenevät käytetään V astetta (kvinttiympyrä myötäpäivään). Esim C -> A Modulaatioksi tulisi C, G, D7 -> A.

    Siirryttäessä sävellajeissa siten että ylennykset vähenevät tai alennusmerkkejä tulee lisää, käytetään IV astetta välisointuna. Esim C -> Eb. Modulaatioksi tulisi C, F, Bb, Eb.
    Modulaation voi suorittaa vaihtelemalla V ja IV astetta sekä ottamalla duurit ja mollit sekä muunnesoinnut, kuten dim soinnut mukaan.
    Esim C:stä F duuriin:

    C, Bb, C7 -> F
    C, Edim, C7 -> F
    C, Gm, C7 -> F

    Esim C:stä G duuriin:

    C, D7 -> G
    C, F#,D7 -> G
    C, Hm, D7 -> G

    Esim C:stä A duuriin:

    C, C#dim, Edim, E, E7 -> A
    C, Cdim, Ebdim, E7, -> A
    C ,Ddim, Fdim, -> A
    C, H/bdim, E7 -> A

  39. Moodit eli kirkkosävellajit :


  40. Nimi: C:stä Määritys:

    1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
    Jooninen C, D, E, F, G, A, H, C duuri

    Doorinen C, D, Eb,F, G, A, Bb,C molli, 6b

    Fryyginen C, Db,Eb,F, G, Ab,Bb,C molli, 2b

    Lyydinen C, D, E, F#,G, A, H, C duuri, 4#

    Miksolyydinen C, D, E, F, G, Ab,H, C duuri, 7b (p7)

    Aiolinen C, D, Eb,F, G, Ab,Bb,C luonnollinen molli

    Lokrinen C, Db,Eb,F, Gb,Ab,Bb,C molli, 2b,5b(=4#)
    (perussointu vähennetty)

  41. Skaalat:


  42. Pentatoniset skaalat:

    Pentatoninen skaala tarkoittaa viisi äänistä skaalaa. Se voidaan muodostaa mistä tahansa skaalasta, ottamalla siitä viisi säveltä. Pentatonisesta asteikosta saadaan myös eri moodit perussäveltä vaihtamalla eli 4 asteikkoa lisää.
    Nimi: C:stä Määritys/Sääntö:

    1. 2. 3. 4. 5.

    Kumoi I moodi C, D, Eb,G, A peruspentatoninen
    yleinen Pop, Rock, ja Blues soitossa

    Kumoi II moodi C, D, F, G, Bb

    Kumoi III moodi C, Eb,F, Ab,Bb

    Kumoi IV moodi C, D, F, G, A

    Kumoi V moodi C, Eb,F, G, Bb

    Pelog C, Db,Eb,G, Ab

    Hirajoshi C, D, Eb,G, Ab

    Savolainen C, D, Eb,A, Bb molli


    Muut asteikot:

    Harmoninen C, D, Eb,F, G, Ab,H, C molli, 7#

    Melodinen ylösp. C, D, Eb,F, G, A, H, C molli, 6# ja 7#
    melodinen molli alaspäin soitettaessa = luonnollinen molli.

    Kokosävelasteikko C, D, E, F#,G#,A#,C duuri
    (ylinouseva asteikko +5 soinnuille)

    Ylinouseva C, D#,E, G, G#,H
    (oktaavi jaettu kolmeen yhtä suureen osaan = suurista tersseistä syntyy ylinouseva sointu)

    Vähenetty C, D, Eb,F, Gb,G#,A ,H, C
    (dim-sointuasteikko = symmetrinen asteikko)

    Muunneasteikko C, Db,D#,E, F#,G#,Bb altered
    sisältää dominanttiseptimisoinnun kaikki muunnesävelet eli kvintin ja noonin +-.

    Melodinen Jazz C, D, Eb,F, G, A, H, C molli, 6# ja 7#
    asteikko on sama ylös tai alas soitettaessa

    Yläsävelasteikko C, D, E, F#,G, A, Bb,C duuri, 4# ja 7b
    (lisäsävelasteikko)

    Arvoituksellinen C, Db,E, F#,G#,A#,H, C duuri

    Napolilainen C, Db,Eb,F, G, A, B, C duuri !

    Napolilainen C, Db,Eb,F, G, Ab,H, C molli
    (=harmoninen molli)

    Blues ylös C,(D),Eb,F, F#,G, Bb,C molli, Bb=blue note

    Blues alas C,(D),Eb,F, G, Ab,Bb,C Gb ja Eb =b.note


    Jazzissa yleisesti käytettävät moodimuunnokset:

    Doorinen b2 C, Db,Eb,F, G, A, Bb,C molli, 2b ja 6b

    Doorinen b5 C, D, Eb,F, Gb,A, Bb,C molli, 5b ja 6b

    Lyydinen b7 C, D, E, F#,G, A, Bb,C duuri, 4# ja 7b

    Lokrinen #2 C, D, Eb,F, Gb,Ab,Bb,C molli, b5


    Eri kansallisuuksien asteikkoja ym.

    Perian C, Db,E, F, G, Ab,H, C duuri, 2b ja 6b
    (= Hungarian gipsy = Double harmonic)

    Persian C, Db,E, F, Gb,AB,H, C duuri, 2b,5b ja 6b

    Leading wholetone C, D, E, F#,G#,A#,H, C duuri, 4#,5#,6#
    vertaa kokosävelasteikkoon, huom H

    Enigmatic C, Db,E, F#,G#,A#,H, C duuri, 2b,4#,5#,6#

    Arabian C, D, Eb,F, F#,G#,A, H, C duuri, 3b,4#,5#

    Neapolitan C, Db,Eb,F, G, A, H, C duuri, 2b ja b3

    Neapolitan C, Db,Eb,F, G, Ab,H, C molli, 2b, 7#

    Hungarian Gipsy C, D, Eb,F#,G, Ab,H, C molli, 4# ja 7#

    Algerian C, D, Eb,F#,G, A, Bb,C, D, Eb,F
    molli 4#,6#, 11 palautettu.

    Rega Todi C, Db,Eb,F#,G#,H, C

    Rega Hanumat Todi C, Db,Eb,F, G, Ab,Bb,C molli, 2b
    (=fryyginen)

    Super Iocrian C, Db,Eb,Fb,Gb,Ab,Bb molli, 2b,4b ja 5b

    Arabian Major Iocrian
    C, D, E, F, Gb,Ab,Bb, duuri, 5b,6b ja 7b

    Hungarian C, D#,E, F#,G, A, Bb,C duuri, 2#,4# ja 7b

    Spanish Gipsy C, Db,E, F, G, A, Bb,C duuri, 2b ja 7b

    Oriental C, Db,E, F, Gb,Ab,Bb,C duuri, 2b,5b,6b,7b

    Hindustan C, D, E, F, G, Ab,Bb,C duuri, 6b ja 7b

    Lydian C, D, E, F#,G, Ab,Bb,C duuri, 4#, 6b ja 7b
    (nimi kokonaisuudessaan Lydian minor = Lyydinen molli !)

    Eight-tone Spanish
    C, Db,Eb,E, F, Gb,Ab,Bb,C duuri ja molli !

  43. Asteikkojen käyttöohjeet:


  44. C perusduurisoinnut C,G,D pentatoninen
    C lyydinen
    C jooninen
    C kromaattinen

    C perusmollisoinnut C melodinen jazz-molli
    C vähennetty
    C harmoninen molli
    C kromaattinen

    C molliseptimisoinnut Eb ja Bb pentatoninen
    C doorinen
    C aiolinen
    C fryyginen
    C kromaattinen

    C vähennetyt soinnut C vähennetty
    C kromaattinen

    Cm7-5 (puoli dimit) C lokrinen
    C kromaattinen

    C dominanttiseptimisoinnut C ja F# pentatoninen
    C yläsävelasteikko
    C miksolyydinen
    C,D,E,Gb,Ab ja Bb kokosävelasteikko
    Gb yläsävelasteikko
    Db,E,G ja Bb vähennetty
    C kromaattinen

  45. Muista:


  46. 1) mitä anemmän asteikossa on inharmonisia säveliä, sitä etäänpänä asteikko on soinnusta.
    2) liika kromaattisuus sekoittaa asteikon alkuperäisen sävyn.

    3) tyylikäs asteikkojen käyttö antaa improvisoinnille persoonallisen ilmeen.


    lähdeluettelo:
    Vapaa säestys I-II, Seppo Hovi
    Suuri kitarakirja, Ralph Denyer
    the Only Complete, Reijo Hiltunen
    Improvisointi pop/jazz musiikissa, Kaj Backlund






    Hämeenlinnassa 25.7.1995
    Valto Savolainen
    muusikko

    Takaisin pääsivulle